Monet kartat Ruotsista ja Suomesta vuodelta 1500 – 1700 ovat hollantilaisten tekemiä (esim. Mercartor ja Bleau). Helsinki on merkitty niissä kartoissa nimellä ‘Elsenvos’. Ilmeisesti Helsinki on perustettu Hansestadtin Tallinnan kilpailevana satamana (Jere Jappinen, Helsingin Kaupunginmuseo: Elsenvos, Alankomaiden ja Helsingin yhteyksiä viidella vuosisadalla). Myös Helsingin ensimmäinen pormestari Hans ’t Santen (1571) on ollut Hollantilainen.
Kuudennellatoista ja seitsemännellätoista sataluvulla lisääntyivät hollannin laivojen kaupparetket Suomenlahdella. Suomen kaupungeista lähti Hollantiin puuta ja viljaa. Suomeen tuotiin Hollannista mausteita, kahvia ja kukkasipuleja. Esimerkiksi Vrouw Maria haaksirikkoutui vuonna 1771 Turun vedessä. Hylky on löydetty ja makaa vielä hyvässä kunnossa meren pohjassa.
Ovatko Carl Gustaf Mannerheimin esi-isät tulleet Hollannista? Henrik Marhein (s. 1618) oli vuonna 1640 rautakaivoksen omistaja ruotsin Gävlessa ja nyt on todistettu, että hän kävi hänen kirjeenvaihtoa hollanniksi ja että hänellä oli kauppasiteet Hollantiin, mutta viimeinen todistuslinkki puuttuu vielä. Carl Gustaf Mannerheim oli hänen jälkeläisensä kuudennessa sukupolvessa.
Vuonna 1809 hollantilaissyntyisen kenraali Jan-Pieter van Suchtelenin johtama venäläisen armeija valloitti Suomenlinnan pelkästään neuvottelemalla. Samana vuonna van Suchtelen osallistui neuvotteluihin, joissa päätettiin, että suomen ja ruotsin raja oli Tornionjoella.
Tarinan mukaan ruotsalaisneuvottelijat kypsyttivät Haminassa venäläisten myötämielisyyttä syöden ja “skoolaten”. Aleksanteri I:n kuriiri saapui 16.9.1809 Haminaan mukanaan keisarin kirje ja em. Hermelinin kartta, mihin tsaari oli punakynällä merkinnyt rajan Ruotsia vastaan. Kirjeessä luki Napoleonin kielellä: “La Limite au Nord doit suivre le cours du Torneo; depuis la Forge de Kengis celui du Muonio…”
Myöhemmin Jan-Pieter van Suchtelen toimii venäjän suurlähettiläänä Tukholmassa, missä hän myös alkoi keräämään kirjoja. Osa hänen kokoelmansa (30 000 kirjaa) lahjoitettiin vuonna 1836 Helsingin Yliopiston kirjastolle.
Jo vuonna 1790 van Suchtelen perhe oli saanut Tsaarilta mämmälän kylän (nykyisin Anjalankoski) lahjoitusmaana ja perheen jäsenet omistivat kylä ja tilat ilmeisesti vuonna 1890 asti.
Vuonna 1899 venäjän Tsaari yritti rajoittaa suomen itsenäisyyttä autonomisena tasavaltana. Noin 1000 eurooppalaista kirjoittivat valituskirjeen, jota hollannin professori Willem van der Vlugt yritti turhaan kesäkuu vuonna 1899 luovuttaa Tsaarille. Kirje ja siihen kuulunut kirjeenvaihto on julkaistu kirjassa “Pro Finlandia”. Vuonna 1946 hänen poikansa Theo van der Vlugt nimitettiin alankomaiden lähettiläksi Helsingissä.
