Vuoden 2002 loppupuolella Suomen Lapissa valittiin Vuoden lappilainen. Hollantilainen Bart Braafhart oli yksi 105:stä ehdokkaasta. Bart pääsi ehdolle arvostetun palkinnon saajaksi merkityksellisen, turismin hyväksi Itä-Lapissa tekemänsä työnsä ansiosta. Sekä ehdokkaat että sallalaiset odottivat jännittyneinä voittajan julkistamista.

Tulokset julkistettiin tammikuussa 2003. Vuoden lappilaiseksi 2002 oli valittu hollantilainen!

Ääniä oli annettu 1087, joista Bart oli saanut 311. Bartin saamista äänistä 100 oli tullut sähköpostitse Hollannista. Toiseksi äänestyksessä tuli historioitsija Niilo Tervo Pellosta. Viidennelle sijalle tuli ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, joka oli valittu Vuoden lappilaiseksi vuonna 2001. Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-NIkula ojensi Vuoden lappilainen 2002 -palkinnon silminnähden tyytyväiselle Bart Braafhartille.

Tapaamme tyytyväisenä myhäilevän Bartin Sallassa. Hän kertoo innostuneesti puhelimen soineen taukoamatta valinnan jälkeen. Hän oli saanut haastattelupyyntöjä sekä suomalaislta että ulkomaisilta sanomalehdiltä ja radiokanavilta. Vaikka se oli hektistä aikaa, Bartin innostus ei ole laantunut: Bart on onnellinen nähdessään Lapin, ja erityisesti hänelle tärkeän Sallan, päässeen maailmankartalle.

Rotterdamista kotoisin oleva Bart toimi alakoulun opettajana Hoogvlietissä. Lomalla, vuonna 1976, Bartiin tarttui Skandinavia-kuume. Suomen ja Sallan kutsu oli vahva. Vietettyään useita lomia Lapissa Bart päätti vuonna 1999 irtisanoutua työstään Hollannissa ja lähteä Lappiin.

Kun Bartin tili alkoi olla pakkasen puolella, myös apu oli lähellä: Bart löysi töitä PR:n ja markkinoinnin parista. Hän eteni Koillis-Suomen matkailun koordinaattoriksi ja omistautui muun muassa Venäjän ja Suomen väliselle rajanylityspaikkaprojektille. Projektin tavoite saavutettiin syyskuussa 2002, kun Sallan rajavartioasema virallisesti avattiin.

Bart heittäytyy runolliseksi puhuessaan Lapin luonnonilmiöistä. “Elämä Lapissa on minulle kuin ikuinen seikkailu. Saan todistaa päivittäin luonnon ihmeitä: esimerkkinä ihmeistä vaikkapa revontulet – värikkäät pyörteet, jotka ilmestyvät tyhjästä talvisin ja joiden valo heijastuu lumeen”, Bart sanoo Reiskrant Telegraaf -matkailulehden haastattelussa.

Bart seisoo jälleen tukevasti Lapin maaperällä. Hän on palannut päivittäisten puuhiensa pariin. Matkailualan kontaktiensa avulla Bart pyrkii piristää Itä-Lapin matkailua, mikä hyödyttää merkittävästi autioituvaa seutua.

Courtesy: http://www.rondreisdoorlapland.nl/laplander.html
http://www.kiwisgraphics.com

Saimme Bartilta keskiviikkoiltana tekstiviestin, jossa hän kysyi, lähtisimmekö hänen kanssaan seuraavana päivänä kävelylle Oulangan kansallispuiston kanjonille. Hän on asunut täällä jo 10 vuotta, mutta ei ollut vielä koskaan käynyt kanjonilla, joka on yksi Oulangan kansallispuiston upeimmista kohteista. Bart kertoi, että reitti kulkisi kanjonin vartta pitkin.

Ensin meidän piti ajaa Kuusamon suuntaan. Matkalla Kuusamoon ylitimme napapiirin. Kun olimme perillä kansallispuistossa, Bart otti kylmälaukustaan

Reitin puolivälissä oli laavu, jossa sytytimme nuotion ja nautimme eväistämme: makkaroista, juustosta ja sämpylöistä.

Huomenna lähdemme Kuopioon, jossa aiomme telttailla kaksi päivää.

Courtesy: https://h2infinland.blogspot.com/2009/07/met-bart-braafhart-op-stap.html

Harmen en Heleen Jorritsma

”Barend (Bart) Braafhart huomasi, että elämässä tapahtuu joskus odottamattomia käänteitä. Bart syntyi Rotterdamissa vuonna 1957 ja vietti siellä lapsuutensa. Valmistuttuaan opettajaksi Bart palasi Rotterdamiin suorittamaan asevelvollisuutensa. Tämän jälkeen Bart siirtyi opettajaksi. Koska Bartilla ei ollut omaa perhettä, Bart pystyi keskittymään  opettamiseen monen vuoden ajan yhteensä 17:ssä eri alakoulussa Rotterdamin-seudulla.

Bart huomasi jo nuorena, että matkustaminen ja uusien asioiden löytäminen oli hänellä veressä. Pohjoinen veti häntä puoleensa, ja 19-vuotias Bart lähtikin veljensä kanssa vuonna 1976 seikkailulle Skandinaviaan käydäkseen vierailulla veljensä entisen koulukaverin luona.

Siitä lähtien Bart on ollut koukussa Skandinavian-matkailuun. Bartin vierailu Suomeen, ja erityisesti Sallaan, teki häneen suuren vaikutuksen: hän palasi lähes joka kesä nauttiakseen erityisesti Lapin ja Sallan aavoista maista.  Hän nautti suuresti ihmisten ystävällisyydestä ja Lapin rauhasta.”

Näin alkaa henkilökuva, jonka kirjoitin Bartista vuonna 2006 haastattelun jälkeen. Henkilökuva on Alankomaalaisen yhdistyksen 70-vuotisjuhlateoksessa “Alankomaalaiset Suomessa”.

Bart saapui Sallaan kesällä 1999. Hän aloitti yksityisyrittäjänä: hän valokuvasi Sallan Poropuistoon tulevia turisteja ja syksyisin hän opetti kansalaisopistossa hollantia matkailualalla työskenteleville suomalaisille.  

Bart teki ansioitunutta työtä: hän teki Sallan kunnalle suunnitelman matkailun edistämisestä. Lyhyessä ajassa Bart teki niin suuren vaikutuksen, että hänet valittiin vuonna 2002 “Hollannista tulleeksi vuoden lappilaiseksi”. Useat tiedotusvälineet kirjoittivat Bartin ansioista matkailun parissa sekä niiden merkityksestä Lapille. Bart rakasti luontokuvausta, ja revontulet olivat yksi hänen suosikkiaiheistaan.

Vuonna 2011 Bart perusti yrityksensä B.Art Collectionin.

Bart ansaitsi kannuksensa myös Alankomaalaisessa yhdistyksessä – vaikkakin pitkän välimatkan takaa. Bart liittyi yhdistyksen jäseneksi pian Suomeen saapumisensa jälkeen. Hän osallistui alusta alkaen aktiivisesti mm. yhdistyksen sääntöjen muokkaamiseen vuoden 2000 alkupuolella. Bart kirjoitti Noorderlichtiin vuodesta 2001 alkaen, ja myöhemmin hän kirjoitti säännöllisesti kolumneja Noorderlichtiin.  Bart toi positiivisuutta ja huumoria yhdistyksen foorumin keskusteluihin.

En vielä tiennyt Bartin kuolemasta keskustellessani Rotterdamissa C&A-liikkeen myyjän kanssa 13. helmikuuta. Myyjä kertoi käyneensä Sallassa muutamaa viikkoa aiemmin, ja hän kertoi törmänneensä Bartiin, joka toimi Sallassa hänen oppaanaan. Myyjä oli hyvin vaikuttunut Bartin opastuksesta ja kertomuksista. Valitettavasti myyjän terveiset eivät koskaan ehtineet tavoittaa Bartia.

Arie Oudman,

Alankomaalaisen yhdistyksen entinen puheenjohtaja