Courtesy: KB | National Library: shelve mark
Imaging Services KB, Dept. of Digitization
P.O. Box 90407; 2509 LK Den Haag
De Telegraaf
Rolien Créton

Vuoden lappilainen -kisan voittaja löytyi Sallasta ja Itä-Lapin erämaista

Jo vuosia Sallassa toiminut ja työstään etenkin Itä-Lapissa tunnustusta saanut matkailukoordinaattori ja matkanjärjestäjä Barend Braafhart on valittu Lapin Kansan lukijaäänestyksessä Vuoden 2002 lappilaiseksi. Hollannissa syntynyt Braafhart on värvännyt erityisesti hollantilaisia matkailijoita Lappiin, ennen kaikkea Sallan seudulle. Hän on myös kääntänyt muiden muassa matkailuesitteitä hollannin kielelle.

Vuoden lappilainen -tittelin saanut Barend Braafhart ei siis ole tuntematon nimi, etenkään matkailun alalla. Hän saikin nyt 13. kerran järjestettävässä lukijaäänestyksessä todellisen äänivyöryn, joka vyörysi enimmäkseen matkailupiireistä niin Itä-Lapista kuin muualtakin. Vuoden lappilaiseksi valitaan henkilö, joka vuoden aikana vaikuttanut Lapissa tavalla, joka äänestäjien mielestä ansaitsee tuon tittelin. Braafhart täytti äänestäjien mielestä tämän ehdon parhaiten vuonna 2002.

Sallalaiset ovat äänestyksen tuloksesta päätellen ottaneet miehen omakseen. Nettimaailman antia taas oli se, että ääniä ei tullut vain Lapista, vaan jonkin verran, oikeastaan useita kymmeniä, myös Lapin, jopa Suomen ulkopuolelta. Ulkomailta tulleet äänet tulivat lähinnä tyytyväisiltä asiakkailta, joille Barend Braafhartin järjestämät elämykset olivat olleet unohtumattomia. Braafhart sai ääniä kaikkiaan 311, kun äänestäjiä tällä kertaa oli yhteensä 1 087.

Monet äänestivät tämänkertaista voittajaa sinnikkäänä ja yhteistyökykyisenä yrittäjänä, joka toiminnallaan on antanut esimerkkiä siitä kuinka myös syrjäseuduilla voidaan luoda työpaikkoja ja lisätä uskoa tulevaisuuteen. Monet hollantilaiset nettiasiakkaat olivat vakaasti sitä mieltä, että Braafhart ja tämän järjestämä ohjelma on heille yksi suurimmista syistä tulla Suomeen ja Lappiin. ”Viime kesä oli perheellemme unohtumaton elämys, siksi tulemme toistekin”. Muuan perhe kertoi tulevansa tänä talvena jo neljännen kerran Sallaan, ”fantastiseen tunnelmaan, jossa palvelu pelaa”. Muuan toinen perhe on tulossa jo viidettä kertaa Lappiin ja Sallaan, jossa Braafhart ”antaa perheellemme ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea Lapin eksotiikka ja luonto”.

Perheen piti alun pitäen kokea talvi Ruotsissa, mutta nyt Sallasta on tullut vakituinen lomakohde. ”Tämän miehen ansiosta tuon ainakin neljä ystäväperhettäni Lappiin”, mailailee Donald Macleod Glasgowista Skotlannista.

Saamelaistutkija keräsi toiseksi eniten

Värikkäänä käyvä saamelaiskeskustelu innoitti luultavasti asiasta kiinnostuneita äänestämään lappalaisten historiaa tutkinutta Niilo Tervoa Vuoden lappilaiseksi. Monien äänestäneiden mielestä Tervo on tutkinut saamelaisväestön ja Lapin kylien historiaa ”maakirjoihin perustuvien totuuksien” mukaisesti. Monien mielestä hän tekee lisäksi työnsä pyyteettömästi samalla kun pyrkii työssään rehellisyyteen. Tervon tapana on häntä äänestäneen mielestä ”ensin tutkia, sitten vasta hutkia”.

Kun Vuoden lappilainen -tittelin voittanut Braafhart keräsi äänensä Itä-Lapista ja matkailun alalta, Niilo Tervon äänestyslaput posti toi pohjoisesta, lähinnä Enontekiön, Inarin alueelta. Kolmanneksi tämänkertaisessa äänestyksessä tuli rovaniemeläinen kuoronjohtaja Ene Lillepärk, joka on ”todellinen kuoronlaulun puolestapuhuja” ja ”edistänyt musiikin harrastusta ympäri lääniä”. Ene Lillepärk on ”kulttuurin valon tuoja kaamokseen” samalla kun hän on ”tulisieluinen ja karismaattinen johtaja”.

Kansainvälistyminen näkyy tuloksissa

Tämänkertainen lukijaäänestys heijastaa myös maailman menoa, ennen kaikkea kansainvälistymistä. Lappiin on muuttanut paljon väkeä myös ulkomailta, mikä näkyy myös äänestystuloksissa. Voittaja Barend Braafhart on siis kotoisin Hollannista ja kolmanneksi sijoittunut Ene Lillepärk alkujaan Virosta. Kahdenkymmenen suosituimman lappilaisen joukkoon mahtuivat myös latvialaislähtöinen lentopalloilija Normunds Veinbergs, joka oli viidestoista sekä Ranskasta Suomeen ja Kiilopäälle muuttanut seikkailuyrittäjä Dominick Arduin, joka sijoittui komeasti 18. parhaaksi. Huomiota kiinnittää poliitikkojen ja virkamiesten vähyys kärkitiloilla. Poliitikkoina, mutta myös kansalaisina suositut kansanedustaja Hannu Takkula ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilén olivat toki kärjessä, mutta muita politiikkoja ei ollut lähelläkään kärkijoukkoa.

Perinteisestä virkamieskunnasta vain Utsjoen kunnanjohtaja Jari Kotimäki ja maaherra Hannele Pokka pärjäsivät kohtuullisesti. Urheilijat ja muusikot ovat aina olleet äänestyslistojen kärjessä. Nyt urheilijoitten kärkeä edustivat Mannisen sisarukset Hannu ja Pirjo. Vammaisurheilija Rauno Saunavaara menestyi myös hyvin, samoin kuin lentopalloilija Veinbergs.

Muusikoista suosituin oli muusikko Jari Kujala Kittilästä, joka menestyi viime kesän Kultainen harmonikka -kisassa. Sosiaalialan henkilöistä kannattaa lisäksi mainita huumetyössä ansioituneen sosiaalityöntekijä Unto Matin-lompolon ja valtakunnallisen sydäntunnustuksenkin saaneen toiminnanjohtaja Anneli Laineen menestys tämänkertaisessa lukijaäänestyksessä.

Vuoden lappilainen Barend Braafhart: Yhteistyö on tie menestykseen

Vuoden lappilaiseksi äänestetty Barend Braafhart (45) on puhelias ja välitön hollantilainen, joka runsaat kolme vuotta sitten muutti kotikaupungistaan Rotterdamista Sallaan. Etunimi on lyhentynyt Sallassa puhuttelumuotoon Bart, ja koko nimikin käännetty Pertti Poromieheksi. Rotterdamissa Bart Braafhart työskenteli 20 vuotta opettajana. Sallassa hän on toiminut matkailun markkinointitehtävissä. Viime vuoden helmikuussa hän aloitti työt Koillis-Suomen aluekeskuksen matkailukoordinaattorina. Työpaikka on Sallassa ja työhuone Sallan kunnanvirastossa.

Bart Braafhart sanoo, että hänen tehtävänään on toimia katalysaattorina. Hän yrittää ”tartuttaa” Lapin kuumetta matkailijoihin. Ensin hän teki sitä harrastuksenaan ja nyt se on hänen kokoaikaista työtään. – Matkailussa yhteistyö on tärkeintä, perusta menestykseen. Tuossa prosessissa jokainen on yhtä tärkeä, osista muodostuu kokonaisuus. Vuoden lappilainen -nimityskin on hänen mielestään osoitus yhteistyön voimasta, ja yhteistyöverkoston toimivuudesta. Hän kiittelee erityisesti yhteistyöryhmää, johon kuuluvat Sallan kunta, Sallatunturin matkailuyritykset, Voigt Travel ja MEK.

Lapissa yhteistyön merkitys korostuu

Bart Braafhart toteaa, että erityisesti Lapin matkailussa yritysten on tehtävä yhteistyötä enemmän kuin muualla, koska välimatkat ovat pitkät, alue on harvaanasuttua, matkailijamäärät ovat aika pienet vielä kuitenkin, vaikka luvut ovatkin kasvussa ja kehitystä on tapahtumassa. Hänen mielestään matkailun kehittämisessä tulee pitää kiinni omista erityispiirteistä ja tuotteista. Lapissa on paljon erilaista ja ainutlaatuista tarjottavaa eri paikoissa. Samankaltaistumiseen ei pitäisi pyrkiä. – Omien erityispiirteiden säilyttäminen eri puolilla, saa ihmiset palaamaan uudelleen Lapin alueelle näkemään ja kokemaan uutta.

Elokuussa Suomi jo kiinni

Bart Braafhartin mukaan kehittämistyössä hyvän suunnittelun avulla tulee pyrkiä ympärivuotiseen toimintaan, jotta hotellihuoneet eivät seisoisi tyhjillään pitkiä aikoja. Sen jälkeen on vasta vara lisätä hotellitarjontaa. Matkailualalle työllistymisessä päästäisiin enemmän ammattimaisuuteen, ja eri sektoritkin kehittyisivät, kun toiminta ei pyörisi ainoastaan kausityönä. – Kun suuressa osassa Eurooppaa on kesäloma elokuussa, täällä Suomessa monet matkailukohteet ovat jo sulkeneet tai sulkemassa ovensa, ja tapahtumat ohi. Koulut alkavat, ja osa opiskelijoistakin poistuu työmarkkinoilta. Koko Lapin matkailun imagon kannalta on erittäin valitettavaa, että paikat eivät ole auki enää elokuussa.

Kuin lomalla kaiken aikaa

Lapin kuumeen Bart Braafhart sai jo ensimmäisellä lomamatkallaan kesällä 1978 pysähtyessään kahdeksi yöksi Sallatunturille. – Matkaraporttiini kirjoitin silloin: ehdottomasti paikka, jonne on palattava. Hän palasi Sallaan 1980-luvulla ja vuodesta 1989 lähtien kymmenen vuoden ajan vietti kaikki kesälomansa Sallassa. Vuonna 1995 hän tuli ensimmäisen kerran talvilomalle Sallaan, ja sen jälkeen vielä seitsemän kertaa, kunnes elokuussa 1999 muutti kokonaan asumaan Sallaan.

– Nythän minä olen lomalla kaiken aikaa, kun olen täällä, hän vastaa kysymykseen, onko erilaista elää arkea Sallassa kuin olla matkailijana. – Täällä minä esimerkiksi tiedän, kuinka kauan menee ajomatkaan Sallasta Kuusamoon, mutta Rotterdamissa ei koskaan voinut tietää, sillä lyhyemmälläkin matkalla voi kulua tunnista kolmeen tuntiin. Bart Braafhart sanoo, ettei hän tunne olevansa etäällä edes entisestä kotikaupungistaan, sillä hän kuuntelee hollantilaista radiota. Tietoliikenneyhteydet toimivat, joten hän ei koe eristäytyneensä kauas pois Euroopasta, vaan olevansa hyvinkin osa sitä Sallassa, näköalapaikalla.

Courtesy: Lapin Kansa https://www.lapinkansa.fi/
Jouko Kurppa + Sointu Oinas

Hollantilaisten saamiseksi Sallatunturille on tehty paljon töitä

Sallasta ne löytyvät kaikki, Lapin eksotiikka ja elämykset, sopivasti tarjottuna ympäri vuoden. Luonto ja sallalaiset ihmiset, kaikki tuo on lumonnut hollantilaiset Ursula ja Arne ter Morsin niin, että tänä kesänä he tulivat jo seitsemättä kertaa viettämään lomaansa Salla-tunturille. – Pystymme täällä tarjoamaan kaiken sen, mitä Lappi voi matkailijalle tarjota. Emme ole matkailun markkinoilla ainoa porukka, emmekä suurin, mutta olemme pystyneet erottumaan muista niin, että kohde kiinnostaa, tuumii matkailuyrittäjä Arto Virkkula, jonka isännöimä Sallatunturin tuvat on tänäkin kesänä ollut monen keltakilpisellä autolla liikkuneen hollantilaisen majapaikka.

Virkkula toteaa, että hollantilaisilla on ollut suuri merkitys. – Etukäteen myydyillä matkoilla on pystytty takaamaan se, että palvelut Sallatunturilla pelaavat kesälläkin ja ne ovat tarjolla muillekin kävijöille. Sallan Tunturipalvelut Oy:stä Jussi Seppänen luonnehtii kesää hyväksi ja kansainväliseksi. Hollantilaisten lisäksi liikkeellä on muidenkin maiden kansalaisia. Parhaillaan 31 mökistä 21:ssa on majoittuneena ulkomaalaisia. Matkailu on herkkää. Viime vuonna Sallatunturille saakka kesämatkailuun heijastuivat ruokaskandaalit Keski-Euroopassa ja tänä vuonna yksittäisten kotimaisten liikkumiseen vaikutti huono hillasato.

Sesonki jatkuu

Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät toukokuussa noin kuusi prosenttia viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Eniten Suomessa yöpymistään ovat lisänneet hollantilaiset, yli 50 prosentilla. Toukokuun 18. päivänä tulivat Sallatunturille ensimmäiset hollantilaiset ja kesäsesonki jatkuu yhtä. Virkkula arvioikin, että Sallatunturin matkailukeskuksessa Lapin keskuksista ovat nyt pienimmät kausivaihtelut. – Ei tuo kaikki ole tullut sormia napsauttamalla; sen eteen on tehty täällä pitkäjänteistä työtä, meidänkin yritys pian parikymmentä vuotta, hän muistuttaa.

Avainsanoja myös käytännön tasolla ovat niin yrittäjien kuin muidenkin toimijoiden ja yksittäisten ihmistenkin yhteistyö. Pienillä yksityiskohdillakin on saatu aikaan mieleenpainuvia elämyksiä. – Täällä on tehty paljon töitä, että sesonkivaihtelut olisivat tasaisempia, vahvistaa myös Tarja Mattila Osuuskunta Jotoksesta, joka pyörittää ohjelmapalvelukeskusta Sallan Poropuistossa. Sallatunturilla omassa mökissään lomiaan viettävä helsinkiläinen Pirkko Ojala nimeää Sallan valteiksi: rauhan, rikkauden ja rakkauden eli ympäristö on rauhallinen, luonto rikas ja ihmiset ystävällisiä. Palvelut pelaavat myös kirkonkylässä terveyskeskusta myöten, hän vakuuttaa.

Uutta koettavaa löytyy yhä

Ursula ja Arne ter Mors ovat Sallan maisemissa jo kokeneet talven pakkaset ja nähneet revontulet, toukokuussa kevään ja kesän kohtaamisen, syksyn ruskan, metsän ihmeet; he ovat pilkkineet ja onkineet, soutaneet lammella, istuneet tulilla ja kanootissa, kuunnelleet hiljaisuutta ja kävelleet metsässä, ajaneet koiravaljakolla ja moottorikelkalla. Mutta, Salla kiehtoo yhä. – Täältä löytyy aina uusia asioita, aivan uskomatonta; keskiyön aurinko juhannuksena on vielä nähtävä, he vakuuttavat ja aikovat palata.

Ursula ja Arne ter Mors osaavat jo muutaman sanan suomea, mutta he haluavat opetella lisää suomen kieltä, eivät kuitenkaan siitä syystä, että sallalaisten kanssa ei muuten löydy yhteistä kieltä. – seat ihmiset puhuvat täällä englantia, ja siten kielen puolesta pärjää hyvin myös kaupoissa, he valistavat. He olivat matkustelleet ennen Sallaa paljon muuallakin Kanadaa myöten. – Koskaan emme menneet samaan paikkaan uudelleen, vaan aina valitsimme toisen kohteen. Täältä ensimmäiseltä reissulta lähtiessämme ajattelimme, että ehkä tulemme tänne uudelleen. Tässä sitä nyt ollaan jo seitsemättä kertaa. Salla on lähempänä kuin Kanada, esimerkiksi. Silloin ensimmäisellä kerralla vaikutuksen tekivät hiljaisuus, luonto ja ystävälliset ihmiset. Pari muuten vihittiin viime talvena Sallan Poropuistossa 12 vuoden yhteiselon jälkeen; ja ne häät, ne olivat upeat, he muistelevat.

Täydellisesti erilaista

Parhaillaan Koillis-Suomen Aluekeskuksen matkailukoordinaattorina työskentelevä Bart Braafhart on lähtöisin Hollannista, Rotterdamista. Hän on koulutukseltaan opettaja, joka lomallaan tuli ensimmäisen kerran Sallaan vuonna 1978 ja sen jälkeen vuoteen 1999 melkein joka kesä ja vuodesta 1995 talvellakin. Elokuussa 1999 hän muutti Rotterdamista Sallaan.

Pertti Poromies, tai Bart, kuten häntä Sallassa kutsutaan, on paljon auttanut käytännön arkisissa asioissa, jotta hollantilaisten on ollut helpompi tulla Sallaan ja Luostolle – palvelujen saaminen omalla kielellä on iso asia hollantilaisillekin. Hän on mm. kääntänyt ruokalistoja ja laatinut matkoja järjestävälle matkatoimistolle automatkaajan oppaan. Yhteistyössä eri tahojen kanssa ovat saaneet muotonsa niin Luoston rinki kuin Sallan kierroskin.

– Täällä on täydellisesti erilaista kuin Hollannissa, joka on hyvin tiheään asuttu maa. Hiljaisuus teki minuun syvän vaikutuksen ensimmäisellä kerralla. Uudessa tehtävässä hänen tarkoituksenaan on kehittää alueen matkailua edelleen, askel askeleelta, aloittamalla omista vahvuuksista ja pyrkimällä yhteiseen päämäärään. Alueen hänen mielestään tulee tehdä yhteistyötä useamman kuin yhden aluekumppanin kanssa samaan aikaan, sen lisäksi jokaisen kunnan on tehtävä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Monipuolisuus ja erilaisuus ohjelmissa ovat avaimia onnistumiseen. – Samaa tarjontaa ei ole järkevää tarjota joka paikassa, sillä silloin kaikille käy heikosti, hän tiivistää.

Courtesy: Lapin Kansa https://www.lapinkansa.fi/
Sointu Oinas

Vuoden lappilaisesta tuli julkkis Hollannissa

Sallassa matkailukoordinaattorina työskentelevä Bart Braafhart on saanut runsaasti julkisuutta etenkin kotimaassaan Hollannissa tullessaan valituksi Vuoden 2002 lappilaiseksi. Hänestä tuli kerralla julkkis Hollannissa, kun loppiaisena Lapin Kansa -lehdessä julkistettu tulos levisi maailmalle hollantilaisen ANP- uutistoimiston kautta. Pari päivää meni, että Bart Braafhart istui pitkälle iltayöhön työpaikallaan Sallassa vastaamassa puheluihin. Häntä haastateltiin useisiin eri radiolähetyksiin sekä suosittuun ja hyvään katseluaikaan lähetettyyn televisiolähetykseen, Studio NL:ään. Tammikuun 18. päivänä hän oli vielä äänessä Belgian radion haastattelussa kokonaiset seitsemän minuuttia.
– Uskomatonta, kuvailee Bart Braafhart noita tapahtumia. Kaikissa radio ja televisio-ohjelmissa hänellä oli useiden minuuttien ajan mahdollisuus välittää maailmalle Lappi-tietoutta sekä kuvailla erityisesti, millaista on Sallassa. Tieto on levinnyt ja menee yhä maailmalle myös internetin kautta. ”Lapin ja Sallan matkailun edistäminen”on toiminut myös sähköpostiviestien välityksellä. Vuonna 1999 Sallaan Rotterdamista muuttanut Bart Braafhart on ollut puheenaihe Hollannissa, ja jopa tietokilpailussa on kysytty, kuka hollantilainen valittiin Vuoden 2002 lappilaiseksi. Mediat ovat tavoittaneet vähintäänkin 3,5 miljoonaa ihmistä.

Posti tuo kirjeitä yhä

Bart Braafhart sai vielä tälläkin viikolla postissa onnittelukirjeen. Tutut ja tuntemattomat ovat lähettäneet myös hollantilaisia lehtileikkeitä, joissa on kerrottu valinnasta. Useissa hollantilaisissa sanomalehdissä on ollut juttu ja kuviakin. – Ja täällä Sallassa lomailleet hollantilaiset ovat kuvauttaneet itsensä Vuoden lappilaisen seurassa tai muuten halunneet näpätä kuvan muistoksi. Bart Braafhart on tallentanut kansioonsa myös onnittelukirjeen, jonka Hollannin suurlähettiläs Niek P. van Zutphen hänelle lähetti. Suurlähettiläs toteaa tunteensa mielihyvää arvostuksesta, joka Lapissa on Bart Braafhartille hollantilaisena osoitettu. Valinnan hän toteaa olevan osoitus myös maiden välillä vallitsevista erinomaisista suhteista, joita Bart Braafhart on omalta osaltaan edistänyt. Suurlähettiläs esitti kirjeessä myös tapaamista, ja he tapasivatkin Helsingissä Matkamessujen aikana. Siitä on kuva muistona kansiossa.

Vaikutukset myönteisiä

Julkisuus ja kaikki muutkin valintaan liittyneet kokemukset ovat Bart Braafhartin mukaan olleet myönteisiä.
– En olisi voinut kuvitellakaan, että tuollaista tapahtuu. Tämä kaikki on edennyt valituksi tulemisesta lähtien omalla painollaan, ja minä olen joustavasti mennyt mukana. Saamani julkisuus on ollut hyvä työväline Lapin tunnetuksi tekemisessä. Se on tapahtunut vielä siten, että toimittajat ovat esittäneet kysymyksiä, ja minä olen niihin vastannut. Hollannissa valinta huomioitiin erinomaisen hyvin. Se ylitti uutiskynnykset maan suurimmissakin medioissa. Erityisen ilahtuneena Bart Braafhart levittää auki hollantilaisen sanomalehden ulkomaan-sivun, joka yhtä lukuun ottamatta on täynnä ikäviä uutisia maailmalta. Siinä ainoassa myönteisessä esitellään erittäin näyttävästi Vuoden lappilainen ison kuvan ja kuvatekstin kera.
– Tällainen arvostushan on lämmin, avoimuutta ja hyväksyntää osoittava tapaus, kansainvälisestikin ajateltuna, hän tuumii. Nähtäväksi jää, missä määrin vaikutukset näkyvät siinä, että hollantilaiset valitsevat matkakohteekseen Lapin ja Sallan, missä asuu heidän maanmiehensä, Vuoden 2002 lappilainen.

Courtesy: Lapin Kansa https://www.lapinkansa.fi/
Sointu Oinas

Muhkea paketti läpi valtuustossa

Sallan kunta ryhtyy panostamaan voimakkaasti matkailuun. Maanantaina pidetyssä valtuuston kokouksessa hyväksyttiin paketti, jolla tähdätään Sallatunturin matkailunmerkittävään vauhdittamiseen. Paketin toteutuminen merkitsee kunnanjohtaja Kari Väyrysen mukaan sitä, että kunta saa runsaan miljoonan euron investoinneilla ja lainojen takauksilla vauhtiin kehityksen, joka jo nyt hyväksyttyjen periaatteiden mukaan merkitsee käytännössä noin viidentoista miljoonan euron investointeja vielä vuosikymmenen loppuun mennessä. Matkailupaketin hyväksyminen vei aikaa noin neljä tuntia. Vasemmistoliiton muutama valtuutettu harasi vastaan ja heitä säesti kokoomuksen kaksi valtuutettua, mutta keskustaenemmistön johdolla kunnanhallituksen esitys hyväksyttiin. Tarvittiin vain muutama äänestys ja asia oli sillä selvä.

Valtuutettuihin valoivat uskoa ennen päätöksen tekoa Sallan matkailukoordinaattori Bart Braafhart ja kunnanjohtaja Kari Väyrynen. Braafhart valisti valtuutettuja siitä, kuinka hollantilaismatkailijoiden määrä on vuosien myötä kasvanut. Väyrynen taas muistutti, että nykytilanteessa pohjoisen kunnilla ei ole paljon mahdollisuuksia ja kamppailua on käytävä kaikin keinoin.

– Meillä on jo nykyisin 120 matkailun suoraa työpaikkaa ja kerrannaisvaikutukset ovat mittavat, Väyrynen muistutti. Kunnanjohtajan mukaan on vain haave, että pieniin pohjoisiin kuntiin saadaan merkittävästi tuotantoa, joten leipää on revittävä sieltä, mistä sitä on mahdollista saada, kuten matkailusta. Vasemmistoliiton Olli Saariniemi arvosteli sitä, että hankkeita ajetaan läpi niin hirvittävällä kiireellä. Hän esittikin asioita pöydälle ja sai kannatusta ryhmätoveriltaan Matti Salmijärveltä. Kunnanjohtaja Väyrysen vastaus oli yksiselitteinen. Tällaiset asiat eivät hänen mukaan turhaa jahkailua odota.

Tunturiin uudet tuulet

Paketin käsittely alkoi rinnepalvelujen kehittämisellä. Nyt tehtyjen päätösten mukaan Sallan kunnan pääosin omistama Kaunisharju Oy hankkii haltuunsa rinneliiketoiminnan. Yhtiön muut osakkaat ovat Koillis-Lapin Sähkö Oy (21%), Holiday Club Finland Oy (10%) ja Sallan Tunturipalvelut (10%). Rinnetoiminnot siirtyvät yhtiölle Sallan Tunturipalvelut Oy:ltä, joka aikoo vastedes keskittyä majoitus- ja ravitsemustoiminnan kehittämiseen.

Kunta luovuttaa apporttina Kaunisharju Oy:lle Sallatunturin rinnepalvelutalon ja myy lumetusjärjestelmän. Lisäksi kunta antaa valtuuston päätösten mukaisesti takaukset yhtiön miljoonan euron lainoille sekä luotolliselle shekkitilille. Sallan Tunturipalvelut Oy sitoutuu puolestaan kahden vuoden aikana investoimaan majoituskapasiteetin lisäämiseksi ja kylpylän rakentamiseksi yhteensä noin kolmen miljoonan euron arvosta. Yhtiö ostaa lisäksi investointeja varten kunnalta tontin 40 000 eurolla. Sallan kunta sitoutuu valtuuston päätöksellä sijoittamaan tekemään vuosina 2005 – 2008 mittavia investointeja koko tunturialueen kehittämiseen. Yhteissumma on reilut miljoona euroa.

Panostuksia tulevaisuuteen

Kunnanvaltuuston myönteisten päätösten jälkeen kunnan- johtaja Kari Väyrynen julkisti tiedotteen, jossa kuvaillaan Sallatunturin kehityksen vauhdittamista. Sallan Tunturipalvelut toteuttaa tiedotteen mukaan jo tulevana kesänä 100 vuodepaikan laajennuksen. Seuraavana kesänä tulee 100 vuodepaikkaa lisää ja lisäksi rakennetaan Revontuli-kylpylä. Kuntavetoiselle yhtiölle Kaunisharju Oy:lle siirtyneitä rinne- ja hissitoimintoja kehitetään myös. Uusi lastenmaa saa jo tulevana kesänä teleskooppihissin, naruhissin ja luistinradan. Hissejä ja lumetusjärjestelmää kunnostetaan ja kesällä 2010 rakennetaan eturinteiltä tunturin yli itärinteille menevä molempiin suuntiin nostava suojakuvuilla varustettu istumahissi. Holiday Club Finland rakentaa lomaosakkeita vuoteen 2008 mennessä yhteensä 500 kerrosneliötä. Koillis-Lapin Sähkö tekee puolestaan uuden suurjännitelinjan sähkön saannin turvaamiseksi.

Sallan kunta panee käyntiin

Sallatunturin ja koko Sallan matkailun 5 – 15 vuoden strategian. Jo tulevana kesänä alkaa aluelämpöverkon rakentaminen. Sallan Poropuiston kokouskäyttöä vauhditetaan korjausinvestoinneilla. Leirintäalueen tasoa nostetaan ja tunturiin tehdään yhteishankkeena ekumeeninen kappeli. Hautajärvelle Metsähallituksen luontotuvan yhteyteen rakennetaan kesällä 2006 hollantilaisomisteinen mökkikylä, johon tulee 250 vuodepaikkaa.

Courtesy: Lapin Kansa https://www.lapinkansa.fi/
Mauno A.Virtanen